• 02Hei

    Jahah minä vänner.

    Frun har haft tid att sätta sig in i sommarkrimmare!

    Först kom jag åt (äntligen) Stieg Larssons Milennium-serie med start av “Män som hatar kvinnor”.

    Jag hade inga förväntningar eller förhoppningar, men boken tog mig bokstavligen i säng! Jag började läsa boken på flyget till Bryssel och fick faktiskt en hel del läst under s.k. betald tid då jag var på arbetsresa. Visserligen så hade jag en god bit över hälften kvar då jag återvände hem och följande kväll då ungarna äntligen gott o lagt sig masade jag mig i sängen o släckte inte lampan innan boken var slut. Jag kanske tom läste den lite för snabbt. I trötthetens timmar missade jag kanske några påhittiga detaljer och sista kapitlen kommer jag inte så bra ihåg förutom den känslan av att det gick lite för snabbt till!

    Det var en ypperlig deckare som jag gärna rekommenderar vidare till alla som tycker om att läsa välskriven deckartext.

    Nu har jag semester och hoppas kunna avverka resten av de två böckerna samt Jan Guillous senaste samt Liza Marklund. Spännande stunder att se framemot :)

    Underbara sommar!

  • 01Hei

    Olen hieman hermostunut.. En osaa tarpeeksi perennapenkeistä, kesäkukista, seinäkasveista, värien sommittelista tai muustakaan mitä puutarhan hoitoon tulee. Mitä enemmän yritän, sitä varmemmaksi tulee se, etten osaa.

    Pihassamme on paljon kivaa (mitä?) entisten asukkien jäljiltä, mutta koska viime kesän olimme poissa tämän ratkaisevan kukkamaan loiston ajan jäi meiltä näkemättä mitä pihassamme oikeastaan kukkii. No nyt kukkii sitten senkin edestä.

    Pionit tunnen, sitten on sinistä (kurjenmiekka? Iris? tai muu) kukkaa ja keltaista kukkaa, on pensasta on viime kesänä istuttamani villiviini, joka ei siis kasvanut uudestaan - vaan istutin tänä vuonna neljä uutta versoa… on valkoista - ehkä maanpeittokasvia, on paljon eri havukasveja ja mitä-nämä-nyt-ovat-jotain-vihreää-isolehtistä (tummaa ja vaaleaa) kasvia. Ja tietysti on ehkä myös sormustinkukkia, jotka anopin käskystä yritin myrkyllisyyden takia kitkeä maasta viime vuonna (nyt en enää muista miltä ne näyttivät ennen kukintoa)  ja muita ei vielä kukkivia vihervartisia juttuja. Ja… rikkaruohoa! Rikkaruohosta tunnistan nokkosen, jota meillä ei ole, sitten osaan kitkeä sitä yhtä vihreälehtistä kasvia jossa on punertava juuristo(?) ja mukula sen varressa/juuressa kasvaa mitä isommaksi kasvi tulee… J vielä, on ns. kasvimaa. Siinä on yksi oksa raparperia, muistaakseni puna- tai mustaviinimaraja ja sitten oliskinko siihen yrittänyt laittaa karviaspuskan. Mutta siellä on myös joku iso punertavalehtinen (isot lehdet) pensasmainen kasvi… mikä lie.

    Kaiken kasvituntemattomuuden lisäksi ongelmia tulee mullan käytöstä ja lannoitteesta. Tänään ostin pari ruusua (sellaista joiden pitäisi kasvaa säleikköä myöten) ja kukkakaupassa niiden kohdalla myytiin myös erityisesti ruusuille tarkoitettua multaa ja lannoitetta… En ostanut kumpaakaan,  sillä multaa on maassa ja yleislannotetta pussissa… Ja sitten meiltä tulee multaa myös kompostista, sekä ruoka- että lehtisellaisesta. Mihinkäs sen sitten käyttää?? Ja talomme tuija-aita sitten? MItäs tuijaa se on? miten sitä tulisi hoitaa?

    Ruohikko meillä on ihan hyvässä kunnossa (huh!) miljoonasta voikukasta huolimatta. Nurmi on tiivis ja ainakin minun silmääni hyvinvoipa. Sen ajamme pienellä ihmisvoimaleikkurilla ja haravoimme jämät veks. Hyvin pelaa!

    Pihamme ehdoton “häpeäpilkku on iso istutusalue, mihin emme ole tehneet mitään. Siinä on monia eri havukasveja, hieno pionipuska, tulppaaneja ja narsisseja vinot pinot (ei missään järjestyksessä) keväisin ja nyt tällä hetkellä jotain aluskasvillisuutta (tai rikkauohoja?) niin että silmä ei siellä mitään muuta näe… Ja tämä alue on suhteellisen iso pihamme kokoon nähden.

    Eli summa summaarum. Töitä riittää tuleviksikin vuosiksi. Jos joku tuntee olonsa varmaksi kasvien ja pihojen hoidossa, niin ystävällisesti ottakaa yhteyttä!!!


Mainokset