Mamma rocks

Yrittäjäurani on nyt sitten virallisesti alkanut!

Tiistaina oli ensimmäinen järjestämäni tapahtuma, jonne loppujen lopuksi saapui yli 40 ihanaa, rohkeaa ja fiksua naista.

Ennen tilaisuutta olin hyvin kovin paljon jännittynyt ja hermoilin kaikkia mahdollisia asioita joista ihminen vain voi hermoilla. Onneksi ihana kolleegani Tanja oli minua auttamassa ja hän piti minua ja hermoiluani hyvin kasassa. Sitten kun tapahtumaan vähän ennen klo 17 alkoi tulla väkeä, niin huomaamatta tuo hermoilukin hävisi ja tilalle tuli emännän otteet ja huolen häivähdys siitä, että kaikki löytäisivät itselleen juttuseuraa. Se ei kuitenkaan ainakaan päällisin puolin näyttänyt olevan ongelma, sillä puheensorina oli korvia kuumottava ja uskonkin, että moni löysi itselleen ainakin jonkun uuden kontaktin.

Tilaisuuden jälkeen olotila oli hieman tyhjä (ja on sitä edelleen) ja muutamat asiat jäivät kalvamaan mieltäni. Aikaa ei jäänyt (hyvästä puheenvuorosta/key-notesta johtuen) siihen itse asiaan eli toisiin tutustumiseen, enkä myöskään ollut varannut mitään paikkaa minne mennä “jatkoille”.. mutta tästähän voi sitten vain parantaa suoritusta ensi kertaa ajatellen. Toivottavasti ensi kerta myös tulee, enkä pelotellut ihmisiä pois tilaisuuksistani ApuvA!

Nyt aion pitää vähän vapaata tästä sivubisneksestäni, mutta tammikuussa on jo seuraavan seminaarin aika ja ennen sitä tahdon, että minulla on toimivat kotisivut “www.idaproductions.com”, selkeä ajatus miten ryhmäyttää ja tutustuttaa naisia paremmin toisiinsa sekä jatkosuunitelma illan varalle.

Sellaista olisi sitten luvassa ensi kerralla. Tulethan vielä mukaan !?!??!

Skämtar ni!?!?

Flera timmars väntan  för att få en vaccination. Och en stor del av den tiden bör spenderas utomhus i detta urruskiga vädret - och av människor som annars oxå lider av någon kronisk sjukdom! Det kan inte vara sant.

Så i Esbo och i väldigt många andra städer runtom i landet. Förstod att det tex här i Hagalund (som är vår lokala hälsostation) var flera hundra männsikor som idag trängdes där tillsammans med en mängd sjuka som försökte få vård för sina våndor. Argh!

Samtidigt talade jag med min väninna från Kyrkslätt som redan förra veckan fått vaccin åt båda sina barn - som ingendera hör till någon riskgrupp - utan att behöva köa. Nån ansvarig Kyrsäläläkare hade dessutom blivit intervjuad om hur det kan vara möjligt att man där undvikit kaoset som tycks råda på alla övriga hälsostationer runt om i landet. Jo, ser man på. De hade börjat förbereda sig i tid.. De har extra personal + utrymmen för att sköta vaccineringen. Däremot läste jag i dagens tidning att i Esbo höll man på med att få utrymmen klara ännu i morse, fast programmet och vaccineringen skulle börja klo 09! Vad!?! haloo!!!!! Har man hört på maken av att vara framme i sista stund..

En positiv nyhet har vi föräldrar dock fått sen hela rumban började. Nästa vecka då under 3-åringarnas vaccinationsprogram börjar så kommer även de äldre barnen att få vaccination (i mån av att det räcker….?) på samma gång. Så jag behöver då inte vänta till vecka 51 med att gå och köa på nytt med V. Det är väl bra. Så vi borde klara oss med en väntan under en dag fast den helt säkert kommer att bli lång. För samma dag inleds även säsonginfluensavaccinationen för samma åldersgrupp. Undrar just hur många som kommer att gå och ta den i morgon då man ännu inte får nassevaccinationen men nästa tisdag får dem bägge. Jag lär inte vara den enda föräldern som resonerat att det lönar sig att gå först nästa vecka. Fast sen om man skulle ha lite folkvett så skulle man ju nog kunna ge nassevaccinet på samma gång åt dem som i morgon kommer för “norm” vaccinet… *Suck*

Kanske vi hinner - kanske inte….

Tässä sitä mennään… kiireessä. Eikä siinä mitään, myös sairaana. En ole vieläkään toipunut viime viikonlopun sairastelusta ja yksi tuttava jo eilen huomauttikin kasvojeni menneen lommolle sitten viime näkymän. Ja kalpeuteni, se saisi Morticia what-ever-the-name-was kateudesta itsensä entistäkin kalpeammaksi. Autch! Toisaalta, kun en ole nyt 10 päivään syönyt lähes mitään (vaikka tiedän ruokien olevan hyviä) niin kai siitä posket lommoutuu.

En ole oikein jaksanut bloggailla (jos joku sen on huomioinut), en ole kunnolla jaksanut tehdä muuta kun ne kaikkein pakollisimmat kotityöt ja lastenhoidot. Töissä olen käynyt, mutta perjantaina aamupäivällä pitämäni puolentoista tunnin esitys seisoma-asennossa vei meikäläisen mehut ihan kokonaan. Lähdin kotiin klo 13.30 ja nukuin lähes tauotta klo 14-08… Onneksi, siis onneksi, anoppi oli tulossa meille ja pystyi hakemaan lapset sekä hoitamaan heidät sänkyyn minun maatessani reporankana ja mieheni juostessa kylillä

Eilen sekä tänään olen ollut kyllä huomattavasti paremmassa kunnossa kun viime viikonloppuna, mutta ei minusta vieläkään mihinkään “ylimääräiseen” aktiviteettiin energiaa riitä. Nytkin istun miettimässä milloin sitä voisi mennä unten maille - ehkä kuitenkin on odotettava tiskikoneen ja pesukoneen (pakollisia) pesuohjelmien loppumisia. Mies on ulkona lasten kanssa katselemassa pimeyttä taskulamppujen kera. Se on varmasti mitä hauskinta isänpäivätouhuilua.

Hyvää isänpäivää muuten kaikille isille vaan

Nojoo, ehkäpä lakkaan tässä valittamasta ja yritän mennä itseeni. Huominen palaveri täytyy valmistella ja tiistain seminaari. Onko siihen kaikki valmiina? Tuleeko lisää ilmoittautuneita? Mitä lippulappuja tarvitsen? Nimilappujen muovikotelot loppuivat jo ennen kun nimet olivat puolivälissä - mistä niitä saa lisää? ymymym. Noh, onhan tässä aikaa. Täytyy myöntää, että jos olisin ns. normaalissa kunnossa, tämä ei tuottaisi mitään ongelmia, mutta puolikuntoisena kaikki tämä ei todellakaan enää ole mitään kovin kivaa.

Justapajoo kuten mieheni joskus sanoo.. ei muuta kun monot suoraksi ja hommat hoitoon!

Niinpä rakkaat ja ihanat lukijani!

Reilu viikon päästä on aika pistää rullat tositoimiin ja tämän mamman pensselit savuamaan!

On aika Ida Productions firman ensimmäiselle tapahtumalle! Sikajännää!

Olen jo monen monena yönä nähnyt painajaisia mitä tapahtumassa voi kädä - tai ei tapahtua. Ensinnäkin ihmisiä ei tule paikalle lainkaan (muistakaahan nyt maksaa se osallistumismaksunne etukäteen, sillä jännitän kohta kakat housuissa josko paikalle saapuu ketään.. !) ja jos ja kun tulee, niin kaikki järjestelyt takkuaa ja yhdessä unessa jopa seinäkiipeiltiin pitkin AnnaK:n seiniä ja joku tippui alas rämisten maahan Marko Parkkisen (joka siis tulee puhumaan) niskaan. Autch! Lieneekö vain jännityksestä johtuvia unia, toivottavasti ei ainakaan enneunia.

Kovin paljoa en kuitenkaan tässä vaiheessa enää voi tehdä - isoimman mokan tein ehkä siinä, että laiton maksuajan niin lähelle tapahtumaa.. Nyt ei ole oikein mitään perlivaraa, mikäli joku on unohtanut maksunsa, sillä muistutusaikaa ei ole. Noh, oppia ikä kaikki. Ensi kerralla menee ehkä paremmin…!??! Toivottavasti.

Nyt täytyykin sitten palata takaisin sängynpohjalle makaamaan, tämä kirjoittelukin on lähes liian raskasta saikulla olevalle mammalle. Tänään on kuitenkin ollut voittoisa päivä, sillä aamupäivällä syömäni vesirinkelit eivät vielä ole tulleet ulos kropsastani missään muodossa vaikka vatsani linkoaakin nopeammin kun ekopesurimme! ugh!

Vatsatauti ei muuten edesauta jännityksen lieventymistä… Parempi tosin sairastaa se nyt - eikä ensi viikolla!

Sen piti kestää muutama viikko ennenkun nasseflunssa saapuu etelään. Mutta miten kävikään, eilen hakiessani lapsokaisiani dagiksesta oli ovella lappu “vi har sannolikt svininfluensa” ! Just så! Grattis åt oss.

Suck!

Och det lär finnas fler än ett misstänkt fall. Men det kommer inte att göras några tester för det finns så många misstänkta fall redan.. just så! Hur skall jag nu sen veta om det är så att det är mina gossar som redan haft den och smittat det vidare - tai että joku muu on sen jostain saanut ja lapsukaiseni ovat riskissä sairastua tautiin joka on vielä kovempi kun kaksi viikkoa sitten sairastettu tauti - mikä se sitten ikinä olikaan!

Tämä mamma selailee nyt Espoon sivuilla H1N1 tietoutta rokotusjärkestyksistä ym…  

Ja tänään on kuullut kaikkea muutakin vähemmän insiproivaa tietoutta lähiympäristöstään (työkavereiden sairastumisia, erään isän kuolema tänään ym ym ym). Ei kiva!

Toivottavasti viikonloppu tuo tullessaan enemmän iloa meille kaikille!

Johtuuko se vain minusta? Viime päivinä olen huomannut kotiin lähtiessäni bussissa kummallista käytöstä. Bussit ovat olleet suhteellisen täynnä, mutta eivät pinkeinä ihmisistä - jotkut ovat seisseet, vaikka hajapaikkoja siellä täällä on saattanut ollakin.. hajapaikkoja? Mutta miksi siis ihmiset seisovat bussissa - onhan se jo turvallisuusriskikin?

No koska jotkut rakkaat ja ihanat kanssamatkustajamme ovat varanneet viereisen paikan omalle pienelle suloiselle repulleen tai salkulleen. Ja tuli bussiin kuinka paljon porukkaa tahansa nämä rakkainta raikkaimpaakin olevat laukut eivät vaan pääse omistajansa syliin tai jalkojen väliin lattialle. Ei, laukuilla pitää olla oma paikka! Toinen ilmiö ovat ihmiset jotka istuvat uloimmalla penkillä ja ikkunanviereinen penkki on tyhjä (tai ehkäpä siellä istuukin joku meille muille näkymätön kaveri mutta rakas kanssamatkustaja ei tee elettäkään siirtääkseen takapuoltaan jo mukavasti lämmenneeltä penkiltä! Huoh!

Tämä on itse asiassa pikku juttu, mutta kertonee jotain ihmisten itsekkyydestä ja oman reviirin tärkeydestä. Itse väsyneenä ja bussimatkasta päivän ainoan lepohetkensä saavana mammana (töistä väsyneenä bussilla hakemaan muksut - bussi on oikeasti se ainoa 20-30min jolloin voisi istahtaa ajattelematta yhtään mitään - mitä nämä muutamat penkinvalloittajat muuten varmasti tekevätkin - ehkä he kertakaikkiaan eivät näe meitä muita matkustajia?) toivon, että voin istahtaa bussinpenkille  jos niitä vapaina on ja huokaista päivän turhautumiset ulos itsestäni ennen kuravelliteatteriin menoa.

Rakkaat kanssamatkustajani. Jos mahdollista, niin älkää varatko omaa penkkiä bussista laukullenne tai näkymättömälle bestiksellenne, sillä meitä oikeitakin ihmisiä haluttaisi päästä istumaan teidän ihanaan ja mitä toivottavimmin tuoksuttomaan seuraanne!!

Ärsytys purettu ainakin nyt näin sanallisesti! Helpottipa - Metroon tai muuhun ilmaisjakeluun voisi tietysti laittaa tekstarin tästä ja sitten seurailla kanssamatkustajien ilmeitä kun he aamulla lukevat näitä viestejä ja naureskelevat partaansa(?) “no taas joku hullu jankuttaja… ” jep jep

Joskus, kuten eilisessä HS verkkolehdessä, silmiin sattuu asioita joita ei haluaisi usko todeksi edes tässä karussa ja pahassa maailmassa…

Miten on mahdollista, kysynpähän vain, että lasten äiti soi näin sanoinkuvaamattoman törkeällä tavalla pilata lastensa elämät loppuiäksi? En minä näitä mukana olleita miehiäkään ymmärrä - enkä itse asiassa edes halua ymmärtää - mutta kurjuuden kurjuus lienee totta.. Surettaa ja voin fyysisesti pahoin moisesta.

Mitä voimme sitten tehdä. Nyt suomalaisessa mediassa sanotaan, että tekijät saivat kovat tuomiot.. voi olla, että tämä pitää paikkansa Suomen lakikäytänteiden mukaan, mutta onko niissä sitten parantamisen varaa? Pitäisiköähän jotain tehdä? Mielestäni kyllä.

Rangaistuskäytänteiden muuttamisen lisäksi tulisi myös tehdä huomattava määrä ennaltaehkäisevää toimintaa, jotta tällainen ei edes pääsisi tapahtumaan. Useinhan nämä hyväksikäyttäjät ovat joskus elämässään tuleet itsekin hyväksikäytetyiksi! Unohdetaanko uhrit liian helposti? Mitä voimme yhteisönä tehdä? Entä yhteiskuntana?

Itkettää

Äiti sai seitsemän vuoden vankeustuomion kahden tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä lokakuun alussa Jämsässä, kertoo Aamulehti.

Äiti oli järjestänyt kotiinsa ryhmäseksiä, johon pakotti tyttärensä. Mukana oli myös naisen avomies.

Hyväksikäyttö tapahtui vuosina 2004–2008. Tytöt olivat silloin 1–3- ja 4–8-vuotiaita.

 

Poikkeuksellisen törkeä pedofiili- ja insestioikeudenkäynti käytiin Jämsän käräjäoikeudessa. Tuomiot annettiin 9. lokakuuta ja tapahtumat ilmenevät käräjätuomari Hannu Kilpelän selonteosta, Aamulehti kertoo.

Suljetuin ovin käydyssä oikeudenkäynnissä oli kysymys lasten fyysisestä hyväksikäytöstä, nettikuvista ja kamerataltioinnin avulla katselusta.

Tekoihin osallistui myös muita miehiä, joihin nainen oli tutustunut netissä.

Avomies ja toinen mies saivat Aamulehden mukaan kymmenen ja kahdeksan vuoden vankeustuomiot, kolme muuta miestä ehdollista vankeutta seitsemästä kuukaudesta 1,6 vuoteen. Yksi tuomituista oli ollut sukupuoliyhteydessä myös oman alaikäisen tyttärensä kanssa.

Äidin avopuoliso tutustui myös netin keskustelupalstoilla 13–14-vuotiaisiin nuoriin.

 

Teot tulivat ilmi, kun tytöt olivat olleet vierailulla isänsä puolen mummolassa. Siellä nuorempi oli kertonut asioita, jotka herättivät isovanhempien epäilykset.

Mielentilalausunnon mukaan äiti oli alentuneesti syyntakeinen, mutta oikeus piti häntä syyntakeisena. Rangaistusta mitatessaan oikeus arvioi kuitenkin äidin syyllisyyttä tekijäkumppaneita lievemmin.

 

Yhdeltä mieheltä löydettiin Aamulehden mukaan noin 400 alle 18-vuotiasta esittävää valokuvaa, toiselta yli 10 000 kuvaa sekä yli 200 videonauhaa ja -elokuvaa.

Oikeus määräsi tuomitut maksamaan uhreille kärsimyksistä korvauksia yhteensä 109 000 euroa. Osa tuomituista valittaa tuomiostaan.

Aamulehti ei julkaissut tuomittujen nimiä, koska se olisi merkinnyt lasten henkilöllisyyden paljastumista.

Pititpä lähettämäni tämä blogikirjoitus tänne jo loppuviikosta, mutta kuvan lähettäminen kestikin sitten hieman kauemmin… joten tässä tämä. Puu on muuten edelleen vihreä

******************************

Puutarhatontut odottelee levolle pääsyä. Haravointia, leikkauksia, peittelyjä ym - mutta omenapuu ei ole asiasta samaa mieltä! Se on vielä ihan kesäisessä loistokunnossa, no ainakin lähes!

Omenoita siihen ei tänä vuonna paljoa tullut, mutta eipä ole tullut ns. ruskaakaan. Vaan lehdet ovat vahvasti vielä oksissa kiinni. Uskon, että viikonloppuna on siitä huolimatta aika auttaa puutarhatonttuja pääsemään talven levolle ja luottaa siihen, että kevät tulee myös ensi vuonna pimeydestä ja raakuudesta huolimatta.

Suck oxå!

Åter en gång så måste vi stackars människor gå och byta våra inre klockor. Jag måste säga, jag hatar det… Yök! Jag hatar det båda vägarna, både sommar- och vintertid… Skulle det helst hållas på ett eller annat sätt så fine, men att byta två gånger om året,  det e så onödigt! Skulle det bara angå oss vuxna, så kanske man kunde anpassa sig….  vad vet jag. Men med barn och mörkret och eländet. Inte ens barnen vill gå ut i eländet. Fy tusan!

Finns det nån som kan föklara detta fenomen? och vad är det “normala”? Och varför måste hela jäkla Europa hålla på med detta. Kan man inte få till stånd ett EU direktiv som förbjuder denna idioti! Grr…..

En smått miserabel mamma